Vanteet & Renkaat

Mitä ET / offset / sisäänpainuma tarkoittaa?

Yksi tärkeimmistä asioista uusia vanteita valittaessa vanteen leveyden, koon ja renkaiden lisäksi on vanteen ET-arvo. ET tarkoittaa vanteen sisäänpainumaa, jota kutsutaan myös nimellä offset.

Yksinkertaistettuna ET-arvo määrittää, missä kohdassa vanne sijaitsee suhteessa pyörännapaa vasten tulevaan kiinnityspintaan. Se vaikuttaa siis suoraan siihen, kuinka ulkona tai sisällä vanne on asennettuna autossa.

Positiivinen ET-arvo tarkoittaa yleensä, että vanne sijoittuu syvemmälle lokasuojan sisään, kun taas negatiivinen ET-arvo siirtää vannetta ulospäin navasta. ET 0 tarkoittaa, että vanteen kiinnityspinta sijaitsee täsmälleen vanteen keskilinjalla.

Ajoneuvoon sopiva ET-arvo vaihtelee tapauskohtaisesti, sillä siihen vaikuttavat pyörännavan sijainti suhteessa auton koriin sekä vanteen leveys. Sopivaan istuvuuteen vaikuttavat lisäksi myös renkaan leveys ja profiili.

Hyvä nyrkkisääntö on tarkistaa auton alkuperäisvanteiden ET-arvo ja laskea uudet mitat valmistajan ilmoittamien arvojen pohjalta. Jos mahdollista, eri vannemitoituksia kannattaa myös sovittaa autoon ja vertailla niiden istuvuutta käytännössä. Muista myös, että ET-arvo on aina suoraan sidoksissa vanteen leveyteen.

Hyvä työkalu vanteiden mittojen visuaaliseen ja matemaattiseen vertailuun, jota itsekin käytämme, on:

http://www.willtheyfit.com

Miten vanteen leveys mitataan?

ET-arvon (offsetin) laskemiseksi sinun täytyy tietää vanteen leveys.

Tässä kohtaa voi helposti mennä sekaisin, sillä vanteen todellinen kokonaisleveys ja ET-laskennassa käytettävä leveys eivät ole sama asia. Vanteen nimellisleveys mitataan renkaan helmapinnasta (bead seat) toiseen, aivan kuten vanteen halkaisijakin. Tämä tarkoittaa, että vanteeseen merkitty leveys on helmapinnasta helmapintaan mitattu mitta – ei vanteen ulkoreunasta ulkoreunaan.

Miten vanteen ET-arvo lasketaan?

ET-arvon laskemiseen tarvitaan kaksi mittaa: vanteen kokonaisleveys (vanteen keskilinjan määrittämiseksi) sekä etäisyys vanteen takareunasta navan kiinnityspintaan.

Aloita asettamalla vanne tasaiselle ja kovalle alustalle etupuoli alaspäin. Mittaa etäisyys lattiasta vanteen korkeimpaan kohtaan. Tämä mitta on (C) eli vanteen kokonaisleveys riippumatta siitä, onko rengas asennettuna vai ei. Mittaamista helpottaa yleensä suora teräsviivain tai muu suora apuväline.

Mittaa tämän jälkeen samasta korkeimmasta kohdasta etäisyys vanteen navan kiinnityspintaan (B). Vähennä mittauksesta B puolet vanteen kokonaisleveydestä (C/2).

Tarkoituksena on määrittää vanteen todellinen keskilinja. Se on sama riippumatta siitä, mitataanko vanne renkaan kanssa vai ilman, kunhan rengas ulottuu yhtä paljon vanteen molemmille puolille. Kun vähennät mitasta "etäisyys vanteen takareunasta kiinnityspintaan" puolet vanteen kokonaisleveydestä, saat vanteen ET-arvon (A) eli sen, kuinka monta millimetriä kiinnityspinta sijaitsee vanteen keskilinjasta positiiviseen tai negatiiviseen suuntaan.

Miten luen ja valitsen oikean renkaan?

Jotta asia pysyisi mahdollisimman selkeänä, keskitymme renkaan mittoihin ja niiden lukemiseen. Esimerkkimerkintä 225/50 R17 98H sisältää useita tietoja, joista tässä yhteydessä tärkeimmät ovat 225, 50 ja 17.

• 225 kertoo renkaan leveyden millimetreinä (sivuseinästä sivuseinään).
• 50 on renkaan profiilisuhde. Se tarkoittaa, että renkaan sivuprofiilin korkeus on 50 % renkaan leveydestä (tässä tapauksessa 50 % × 225 mm = 112,5 mm).
• 17 tarkoittaa renkaan (eli vanteen) halkaisijaa tuumina. Tässä tapauksessa rengas sopii 17 tuuman vanteelle.

Esimerkin rengas on siis 225 mm leveä, sen profiilikorkeus on 112,5 mm, ja se on tarkoitettu 17 tuuman vanteelle.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että renkaan profiili määräytyy aina renkaan leveyden mukaan. Voit säilyttää renkaan ja vanteen kokonaishalkaisijan lähes samana kasvattamalla vanteen tuumakokoa ja pienentämällä samalla renkaan profiilia. Muista myös ottaa huomioon renkaan leveys ja profiili, kun sovitat uusia vanteita autoon.

Pulttijako ja keskireikä

Jotta vanteet ylipäätään sopivat autoon, vieläkin tärkeämpiä kuin ET-arvo ja renkaat ovat pulttijako sekä tietyissä tapauksissa keskireiän koko. Oikea pulttijako on ehdoton edellytys sille, että vanteet voidaan asentaa autoon.

Vanteissa on yleensä joko 4- tai 5-pulttinen pulttijako. Näistä on olemassa useita eri yhdistelmiä, jotka ovat mallikohtaisia. Pulttijaon mittaustapa riippuu siitä, onko vanteessa 4 vai 5 pulttia.

Neljällä pultinreiällä varustetussa vanteessa pulttijako mitataan reiän keskipisteestä vastakkaisen reiän keskipisteeseen. Vaihtoehtoisesti mittaus voidaan tehdä toisen reiän sisäreunasta vastakkaisen reiän ulkoreunaan, jolloin saadaan sama mitta.

Viisipulttisessa vanteessa mittaustapa on erilainen, koska pultinreiät eivät sijaitse suoraan vastakkain. Helpoin tapa mitata 5-pulttisen vanteen pulttijako on mitata yhden pultinreiän keskipisteestä kolmannen reiän ulkoreunaan. Tämä menetelmä ei kuitenkaan ole aina täysin tarkka, jolloin oikea mitta saadaan alla olevan kaavan mukaisesti.

Tarkemmassa mittaustavassa mitataan:

• vanteen keskireiän halkaisija (A)
• pultinreiän halkaisija (B)
• etäisyys pultinreiän sisäreunasta keskireiän reunaan (C)

Lopuksi lasketaan:

A + B + C + C

Jos vanteessa on 6 tai 8 pulttia, pulttijako mitataan samalla tavalla kuin 4-pulttisessa vanteessa.

Keskireikä on myös ajoneuvokohtainen ja sen tulee vastata pyörännavan mitoitusta. Tärkeintä on, että vanteen keskireikä on vähintään yhtä suuri kuin auton navan halkaisija. Jos keskireikä on suurempi, voidaan käyttää keskitysrenkaita, jotka täyttävät välyksen, ehkäisevät tärinää ja auttavat keskittämään vanteen oikein. Varsinainen keskitys tapahtuu kuitenkin pääosin pyöränpulttien tai pyöränmuttereiden avulla, joita on saatavana useilla eri kierre-, kartio- ja pallokantavaihtoehdoilla oikean keskityksen varmistamiseksi.

Thomas Kula

Retrospeed
info@retrospeed.fi